Mittaa radon, asu turvallisesti

Mittaa radonin määrä kotona – asu turvallisesti

Radon on maaperässä muhiva uraanin hajoamiskaasu, joka päätyy perustusten ja lattianrakosten kautta rakennuksiin ja kertyy sisäilmaan. Suurina pitoisuuksina radon aiheuttaa keuhkosyöpää. Vuosittain 2000 suomalaista sairastuu keuhkosyöpään, heistä 300 radonaltistuksen vuoksi, eli ihan merkittävästä asiasta on kysymys. Vuosikausia jatkuva tupakointi ja radonaltistus yhdessä ovat jo todella vaarallinen yhdistelmä.

Radon Suomessa

Suomen maaperässä on maailmanlaajuisesti verraten radonia todella paljon. Kohtalotovereitamme tässä ovat mm. Ruotsi ja Norja. Säteilyturvakeskus kertoo sivuillaan kunnat, joissa radonia on maaperässä erityisen paljon, mutta myös kunnan sisällä on suuria eroja maaperän radonin määrässä. Suurimpia radonpitoisuuksia on Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Hieman kärjistetysti voidaan sanoa, että jos asut yksitasoisessa, vanhassa kivitalossa, jyrkkärinteisen hiekkaharjun päällä, radonriski on huipussaan. Esimerkiksi Tampereen Pispalanharju on radonaluetta.

Pispalanharju Tampereella on radonaluetta
Pispalanharju Tampereella on radonaluetta

Suomen radontilanteeseen vaikuttaa maaperän lisäksi myös suuret lämpötilavaihtelut. Koska lämmin ilma nousee ylöspäin, lämmitetty rakennus oikein imee radonia maasta. Radonin mittauskausi onkin marras-helmikuussa, jolloin ulko- ja sisälämpötilan ero saa radonin kiipeämään rakennuksiin. Kun samaan aikaan pakkasilla ovet ja ikkunat pidetään visusti kiinni, radon pääsee helposti kertymään sisätiloihin.

Paljonko on paljon radonia?

Radonmittaus kertoo, onko kodissa radonia
Mittaus kertoo, onko kodissa radonia

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan asunnoissa, joissa radonia on sisäilmassa yli 400 bq/m3, asialle on tehtävä jotain. Helmikuussa 2018 tulee voimaan EU-direktiivi, jonka myötä raja radonin määrälle sisäilmassa tiukentuu. Uusi toimenpideraja tullenee olemaan 300 Bq/m3. Joidenkin arvioiden mukaan rakennuksia, joissa vanha raja-arvo on alittunut, mutta uusi ylittyy, on jopa 100 000. Luvassa on siis todella paljon rakennusten perustuksiin ja ilmanvaihtoon liittyvää korjausrakentamista. Uudisrakennuksissa raja tiukentunee 200 Bq/m3 -> 150 Bq/m3. World Health Organization suosittaa rajaksi 100 bq/m3.

Mistä tiedän, onko kodissani radonia?

Radonia on mahdotonta havaita aistinvaraisesti. Radonin määrä hengitysilmassa selviää erityisellä mittalaitteella. Taloyhtiöasukas voi tiedustella asiaa isännöitsijältä, omakotiasukas huolehtii asiasta itse. Näihin päiviin asti ainoa mahdollisuus on ollut turvautua ammattilaisten apuun ja esim. tilata mittalaitteet lainaan Säteilyturvakeskuksesta.

Nyt kauppoihin on juuri tullut radonmittari, jonka voit ostaa omaksi. Airthings Wave -radonmittari antaa nopeasti alustavan tiedon radonin määrästä laitetta ympäröivässä ilmassa. Pidempiaikaisessa käytössä voit seurata ilmanvaihdon säätöjen, tuulettamisen ym. toimenpiteiden vaikutusta radonin määrään. Tämän palohälyttimen kokoisen laitteen voit myös siirtää huoneesta toiseen, jolloin erot vaikkapa kellarin ja yläkerran radontilanteen välillä selviävät nopeasti. Laitteen voi myös käyttää mökillä tai lainata naapurille.

Airthings Wave radonilmaisin
Airthings Wave radonilmaisin kodin seinällä

Rakennuksen sijainti ja rakennustapa ovat suurimmat vaikuttimet radonin määrään sisäilmassa. Myös omilla toimillasi pystyt jonkin verran vaikuttamaan radonin kertymiseen. Ainakin sähköinen ilmanvaihto kannattaa pitää päällä.

Asuntokaupan yhteydessä on hyvä selvittää, minkälainen on asunnon radontilanne. Jos asia ei tule puheeksi kaupanteon yhteydessä, eikä myyjä ole radonarvoista tietoinen, vastuu jää ostajalle.

Pientalorakentajan näkökulmaa radonin hallinnassa pohditaan perusteellisesti tässä blogissa.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Tutustu Säteilyturvakeskuksen radonsivuihin ja -karttoihin. Jos radonriski vaikuttaa toteutuvan kotikulmillasi ja asia huolestuttaa, mittaamalla asia selviää.

 

Kerro kavereille: